Horoskoopit: Kaksoset - Gemini

Myytti:

Kaksoset Kastor ja Polydeukes olivat Spartan kuningas Tyndareoksen ja hänen vaimonsa Ledan poikia. Heidän äidillään oli ollut suhde myös Zeuksen kanssa ja tästä suhteesta olivat syntyneet heidän sisarpuolensa Klytaimnetra, josta tuli kuningas Agamemnonin vaimo, ja Helena, joka nai myöhemmin kuningas Menelaoksen. Kastor oli taitava hevostenkesyttäjä ja Polydeukes hyvä nyrkkeilijä. He olivat uljaita ja rohkeita ja tekivät monia urotöitä. Eräänä päivänä veljekset lähtivät etsimään itselleen vaimoja ja päättivät naida serkkunsa Foiben ja Hilaeiran. Tytöt eivät kuitenkaan suostuneet, koska heidät oli jo kihlattu toisille serkuilleen Lynkeukselle ja Idakselle. Näiden neljän miehen välille syntyi ankara taistelu, jossa Kastor sai surmansa. Polydeukes itki ja rukoili Zeusta, että saisi kuolla yhdessä rakkaan veljensä kanssa. Zeus täytti hänen pyyntönsä ja kiitokseksi veljesten urotöistä hän sijoitti sankarit taivaalle tähtikuvioon Gemini, jossa on kaksi kirkasta tähteä, Castor ja Pollux.

Lähde: David Bellingham: Kreikan mytologia. Gummerus 2000

Horoskoopit: Oinas - Aries

Myytti:

 Athamas oli Orkhomenoksen kuningas. Hänellä oli vaimo ja kaksi lasta, poika Friksos ja tytär Helle. Vaimon kuoltua Athamas meni uusiin naimisiin ottaen puolisokseen Inon, joka synnytti hänelle monta poikaa. Ino oli vallanhimoinen ja päätti tuhota Friksoksen, jotta yksi hänen omista pojistaan nousisi valtaistuimelle. Niinpä hän kylvi viljaa kuivaan maahan ja seuraava sato tuhoutui. Kuningas Athamas lähetti sanansaattajat kysymään neuvoa Delfoin oraakkelilta. Heidän palattuaan matkaltaan Ino lahjoi heidät kertomaan, että nälänhädältä vältyttäisiin vain uhraamalla prinssi Friksos. Murheellisena isä johdatti poikansa Zeuksen alttarille ja kohotti veitsensä katkaistakseen pojan kurkun, mutta juuri sillä hetkellä lensi paikalle kultaturkkinen oinas ja otti prinssin selkäänsä. Se haki mukaansa myös Hellen ja niin sisarukset olivat turvassa kuningattaren vihalta.

He lensivät kohti itää ja matkan aikana oinas kertoi olevansa merenjumala Poseidonin ja kuolevaisen Theofanen lapsi. Poseidon oli muuttanut Theofanen lampaaksi huiputtaakseen tämän kosijoita ja sitten rakastellut hänen kanssaan oinaaksi naamioituneena.

Kun oinas lensi Mustanmeren Välimereen yhdistävien salmien yli, Helle menetti otteensa ja putosi mereen. Hänen muistokseen salmea kutsutaan nimellä Hellespontos. Oinas lennätti Friksoksen Mustanmeren toiseen päähän Kolkhikseen. Siellä se vaati, että pojan oli uhrattava se ja ripustettava talja sodanjumala Arekselle pyhitettyyn tammeen. Murheissaan prinssi toteutti sen toiveen. Myöhemmin Friksos meni naimisiin Kolkhiksen prinsessan kanssa ja eli lopun elämänsä onnellisena, mutta koskaan hän ei unohtanut oinasta, joka oli pelastanut hänen henkensä. Se ikuistettiin tähtikuvioon nimeltä Aries ja syy siihen miksi sen tähdet loistavat niin himmeinä, on se, että sen kultainen talja jäi maan päälle. Juuri sitä Iason ja argonautit etsivät.

Lähde: David Bellingham: Kreikan mytologia. Gummerus 2000

Hiisi

Hiisi on alun perin tarkoittanut pyhää lehtoa, paikkaa jonne vainajat haudattiin. Hiisi oli muusta ympäristöstä usein aidalla rajattu alue. Sieltä ei saanut kaataa puita tai taittaa oksaakaan, mistä syystä hiisistä saattoi muodostua pieniä sankkojakin metsiköitä, lehtoja, muuten raivatulle alueelle. Hiidessä palvottiin suvun vainajia, se oli vähän kuin entisaikojen hautausmaa. Nimitys hiidenväki on tarkoittanut tässä yhteydessä nimenomaan vainajia. Kristinuskon vakiintuessa ja erityisesti puhdasoppisuuden kaudella 1500-luvulla kirkkojen papit hakkauttivat ja tuhosivat näitä pyhiä paikkoja.

Kuten kansanperinteessä yleensä ja erityisesti suomalaisessa kansanuskossa, ei hiisikään ole lainkaan yksiselitteinen sana. Hiisi on sekä pyhä paikka, mutta myös yliluonnollinen olento. Hiidenväki tarkoitti joissain tapauksissa myös maan alla asuvaa pienikokoista väkeä. Kristinuskon kaudella sana hiisi sai jokseenkin negatiivisen merkityksen ja siitä muodostui paholainen, Jeesusksen/Jumalan vastapeluri. Tästä johtuen hiisi kuvataan nykyäänkin usein paholaisen tai vuorenpeikon näköiseksi. Toisaalta myös kansan suussa hiisi on tarkoittanut paitsi uhripaikkaa, myös metsää, syrjäistä ja kammottavaa paikkaa. Kristillisellä ajalla muodostuivat johdannaiset hitto, hittolainen ja hiitola. Myös tautiloitsuissa hiiden synonyymeinä käytetään sanoja lempo, kalma, maan kateet ja pakanan väki.

Mikael Agricolan Psalttarien esipuheessa (1551) hiisi mainitaan metsänhaltijana. Kalevalassa hiisi esiintyy mielestäni nimenomaan tässä merkityksessä. Lemminkäiselle annetaan tehtäväksi vangita myyttinen eläin Hiiden hirvi. Hiisi neuvoo elikkoansa juoksemaan nopeasti, jotta Lemminkäinen ei saisi sitä kiinni. Hiisi esiintyy tässä ikään kuin metsäneläimen suojelijana. (Hiiden hirvi ei tosin ollut aivan tavallinen metsänelävä vaan pikemminkin jonkinlainen kyborgi.) Toisaalta Hiidellä on myös hevonen ja Kalevalassa Hiisi asuu ”peltojen perillä”. Erään tarinan mukaan Väinämöinen sai kielet kanteleeseensa Hiiden emännältä. Kaikki tämä viittaa siihen, että hiidet asuivat kuin ihmiset, niillä oli kotieläimiä ja ne viljelivät peltoja.

Tarinoissa hiidet asuvat Hiitolassa, kaukana metsässä, jossa sijaitsee Hiiden linna. Hiisi asuu linnassa vaimonsa, kolmen poikansa, tyttärensä Hipen, kissansa Kipinättären ja raivoisan koiransa sekä muun väkensä kanssa. Kuten piru suomalaisessa kansanperinteessä, eivät hiidetkään olleet yksinomaan pahoja. Hiisi saattoi jopa auttaa metsässä kulkijaa joutumatta petojen saaliiksi. Sanotaan, että hiiden väri kertoi sen ilkeydestä, mitä mustempi hiisi sen pahempi.

Hiidenväessä oli pahaa voimaa (väkeä) joka saattoi tarttua ihmiseen ja sairastuttaa tämän. Metsähiisi ja vesihiisi olivat sekä yliluonnollisia olentoja että sairauksien nimiä.

Hiisi elää yhä tiuskaisussa kuten ”painu hiiteen”, mikä voi käsityksestä riippuen tarkoittaa kalmistoa eli hautausmaata tai Hiiden linnaa. Myös hiidenkiuas, hiidenkivi ja hiidenkirnu ovat edelleen muistutuksena muinaisesta metsänhaltijasta.

Tolkienin Hobitin suomennoksessa goblin on suomennettu hiideksi, mikä on ainakin omasta mielestäni hieman hämmentävää.

Lähteet ja lisätietoa:

Anttonen, Veikko: Uskontotieteen maastot ja kartat. SKS 2010 (s. 165-169: Rautakautinen hiisi-instituutio)

Hjelt, Marjut: Taikametsä. Tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä. SKS 2000 (s. 76: Hiidet)

Lönnrot, Elias: Kalevala. SKS 2005 (runot 13 ja 14)

Koski, Mervi: Suomalaisia haltiojoita ja tauolentoja. Karisto 2008

Sarmela, Martti: Suomen perinneatlas. SKS 1994 (s. 170: Hiidenväki)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiisi

http://www.smy.fi/koulut/polku/nuotiolla/hiisi.html

Mandala - sielun hoitoa ympyrässä

Mandala on sanskritin kieltä ja tarkoittaa ympyrää. Se kuvastaa eheyttä, ykseyttä, iäisyyttä ja maailmankaikkeutta. Mandaloita on käytetty myös mieltä hoitavina rakenteina, alitajunnan tasoa ja sielua lähestyvänä kuvana.

Mandalan piirtämisessä tärkeintä on antaa mielen vaeltaa vapaana ja kahlitsemattomana. Kumia ei käytetä, vaan mandala täytetään niillä kuvilla, symboleilla, ideoilla ja graafisilla elementeillä, jotka nousevat mieleen. Koska mandala on tekijänsä kuva, se on aina oikeanlainen.

Mandala on yleensä jaettu sarakkeisiin ja keskellä on jokin isompi elementti. Vanhoissa, maailmankaikkeutta kuvaavissa ympyröissä keskellä esiintyi usein jokin kosmoksen syntyä kuvaava kuvio, kuten maailmanpuu tai elämänkukka.

Tässä näet minun mandalani. Siinä on selvästi shamanistisia elementtejä: noitarummun hahmoja, intiaanien unisieppari, riimuja, tähtiä, aurinko ja alhaalla ehkäpä jonkinlainen alamaailman tuli. Mandalaa tehdessäni mieleeni tulivat vanhat shamanistiset käsitykset maailmankaikkeuden rakenteesta, joissa maailma on jaettu kolmeen tasoon: "jumalten" asuttamaan ylämaailmaan, ihmisten keskimaailmaan ja maan aliseen alamaailmaan. Tästä kerron teille myöhemmin lisää.

Minun mandalani on värillinen, mutta se voisi aivan hyvin olla myös mustavalkoinen. Voit etsiä googlen kuvahalulla lisää esimerkkejä. Piirrä oma mandalasi!

Täältä voit myös katsoa videon mandalan piirtämisestä: http://www.youtube.com/watch?v=smpbBoXmCec


Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mandala
http://www.mandalatalo.com/cms/index.php?page=mandala
http://myrikanluutakomero.blogspot.fi/2013/11/mandala.html

Suomalaisten "jumalat"

Mikael Agricolan Psalttarien esipuheen lista pakanallisista epäjumalista (1551):

Epäjumalat monet tässä

muinen palveltiin kaukan ja lässä.

Näitä kumarsit hämäläiset,

sekä miehet että naiset.

Tapio metsäst pyydykset soi,

Ahti vedest kaloja toi.

Äinämöinen virdet takoi,

Rahkoi kuun mustaksi jakoi.

Liekkiö ruohot, juuret ja puut

hallitsi ja senkaltaiset muut.

Ilmarinen rauhan ja ilman tei

ja matkamiehet edesvei.

Turisas annoi voiton sodast,

Kratti murheen piti tavarast.

Tonttu huoneen menon hallitsi,

kuin piru monta villitsi.

Kapeet myös heiltä kuun söit,

Kalevanpojat niitut ja muut löit.

Vaan karjalaisten nämä olit

epäjumalat, kuin he rukolit

Rongoteus ruista annoi,

Pellonpekko ohran kasvun soi.

Virankannos kauran kaitsi,

muutoin oltiin kaurast paitsi.

Ägräs herneet, pavut, nauriit loi,

kaalit, liinat ja hamput edestoi.

Köntös huhtat ja pellot teki,

kuin heidän epäuskons näki.

Ja kun kevätkylvö kylvettiin,

silloin Ukon malja juotiin.

Siihen haettiin Ukon vakka,

niin juopui piika että akka.

Siittä paljon häpiää siellä tehtiin,

kuin sekä kuultiin että nähtiin.

Kuin Rauni Ukon naini härsky,

jalosti Ukkoi pohjasti pärsky.

Se siis annoi ilman ja uuden tulon.

Kekri se lisäis karjan kasvon,

Hiisi metsäläist soi voiton.

Veden emä vei kalat verkkoon,

Nyrkäs oravat annoi metsäst,

Hittavanin toi jänekset pensaast.

Jotkut ovat sanoneet, että Agricola oikein vääntämällä väänsi saadakseen  12 jumalaa sekä hämäläisille että karjalaisille. Olihan kreikkalaisillakin 12 jumalaa Olympos-vuorella. Lisäksi 12 on aika maaginen luku muutenkin: 12 kuukautta vuodessa, 12 tuntia päivässä, 12 tuntiä yössä, 12 merkkiä eläinradalla, Jeesuksen 12 opetuslasta... Lista on pitkä.